30.3.2025
Vastuullisuudesta on jo pitkään puhuttu paljon, ja itselleni se on jokapäiväistä toimintaani ohjaava arvo. Vastuullisuus näkyy siinä, mitä valitsen, mitä teen ja mitä jätän tekemättä.
Teen päivittäin töitä vastuullisuutta silmällä pitäen. Työssäni verkkokaupan ja henkilöstön kehittämisen parissa minulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia tuotteita tarjoamme asiakkaillemme ja millä arvoilla toimimme. On ensiarvoisen tärkeää, että tuotteet valmistetaan Suomessa. Tämä tarkoittaa lyhyempiä toimitusketjuja, reilua työtä ja läpinäkyvää tuotantoa. Kotimaisen valmistuksen tukeminen on myös ympäristöteko: tuotteiden kuljetusmatkat ovat lyhyempiä, ja pystymme minimoimaan tarpeettoman hävikin ja ylipakkauksen.
Oma suhtautumiseni vastuullisuuteen heijastuu myös kulutustottumuksiini. Vältän turhaa tavaraa ja krääsää enkä osta tuotteita kiinalaisista verkkokaupoista – en henkilökohtaisesti enkä työssäni. Sen sijaan panostan laatuun ja pitkäikäisyyteen. Käytettyjen tavaroiden ja vaatteiden ostaminen on minulle luonnollinen tapa vähentää tarpeetonta kulutusta.
Vastuullisuus on ympäristötoimien lisäksi paljon muutakin. Sosiaalinen vastuullisuus on myös tärkeä osa kokonaisuutta, ja siinä työntekijöiden hyvinvointi korostuu ja heidän jaksamisestaan pidetään huolta. On tärkeää tarjota mahdollisuuksia onnistua työssä ja tehdä työstä mielekästä jokaiselle. Olemme kaikki erilaisia ja koemme kuormituksen eri tavoin – siksi työ ja muu elämä täytyy pystyä sovittamaan yhteen. Vastuullinen yritystoiminta tarkoittaa sitä, että työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi otetaan huomioon. Hyvinvoiva henkilöstö on myös tuottava, joten henkilöstöön panostamisessa kaikki voittavat!
Vastuullisuus kattaa ympäristöstä huolehtimisen, arvojen mukaisen toiminnan, sosiaalisen vastuun sekä taloudellisen kestävyyden – kaikkia osa-alueita kehittämällä yritykset voivat luoda merkittävää kilpailuetua. Eurajoen tulee olla vastuullisuusajattelun edelläkävijä.
Pienyritykset ovat vastuullisuuden arjen sankareita – ne luovat työpaikkoja, tukevat paikallistaloutta ja tekevät kestäviä valintoja resurssiensa puitteissa. Yrittäjänä tiedän, että vastuullisuus ei ole vain suurten yritysten etuoikeus, vaan se näkyy jokapäiväisessä toiminnassa: lähellä tuotetuissa tuotteissa, reiluissa työehdoissa ja paikallisten palveluiden suosimisessa. Kunnan tulee tukea pienyrittäjiä vesimerkiksi helpottamalla hankintoja, edistämällä paikallista yhteistyötä ja mahdollistamalla kestävät kasvuolosuhteet. Yrittäjien menestys on koko kunnan etu! 💙
Lisäksi, vastuullisuuden ei tulisi olla pelkkiä hienoja sanoja ja suunnitelmia – vaan ennen kaikkea sitä, mitä tehdään. 💚
25.2.2025
Lasten ja nuorten ylipaino huolestuttaa eikä tilanne korjaannu ilman suunnanmuutosta. Tarvitaan uusia ideoita, liikunnan lisäämistä ja perheiden tukemista. Ennen kaikkea ylipainosta ja sen syistä on uskallettava puhua avoimesti.
Haluankin kysyä sinulta, nuori, oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon lapsuudessa opitut elintavat vaikuttavat tulevaisuuteesi? Tutkimukset osoittavat, että lapsuudessa omaksutut tavat seuraavat sinua pitkälle aikuisuuteen, ja mitä pidempään odotat, sen hankalampaa elintapojen muuttaminen on.
Liianusein ajatellaan, että terveydestä huolehtiminen on jotain, mitä voi lykätä myöhemmäksi, kun elämä on tässä ja nyt. Todellisuudessa juuri nyt tehdyt päätökset muovaavat hyvinvointia tuleville vuosikymmenille. Miksi siirtää itsestään huolehtiminen yhtään myöhemmäksi?
Liikunnan puute ja huonot ruokailutottumukset eivät näy vain painossa – ne vaikuttavat mielialaan, uneen ja keskittymiskykyyn. Jatkopintoihin hakeutuminen, pääsykokeet, työnhaku – kaikki nämä vaativat keskittymiskykyä ja jaksamista, kuten myös työelämä.
Tutkimuksetosoittavat, että nuorten ylipainoon vaikuttavat monet tekijät, kuten yksinäisyys ja syrjäytyminen. Ylipainoiset nuoret kokevat muita useammin myös yksinäisyyttä ja koulukiusaamista. Lisäksi yksinäisyys ja lihavuus voivat ylläpitää toisiaan, mikä korostaa sosiaalisen tuen merkitystä painonhallinnassa.
Huono keskusteluyhteys vanhempien kanssa ja heikko sosiaalinen tuki voivat vahvistaa kierrettä. Nuoret, jotka ovat vetäytyviä tai syrjäytymisriskin alla, ajautuvat helpommin epäterveellisiin valintoihin. Tässäkin on kehittämisen paikka.
Stressi ja uupumus koskettavat yhä useampia nuoria aikuisia. Onko tarjolla tarpeeksi matalan kynnyksen palveluita mielen hyvinvoinnin tukemiseen? Jokaisella on oltava mahdollisuus saada tukea ajoissa ja ilman leimautumista. Hyvinvoiva mieli on tärkeä osa terveellistä elämää, ja edellytys terveellisten elämäntapojen sisäistämiselle.
Kuntientehtävänä on liikuntamahdollisuuksien jatkuva kehittäminen ja toteuttaminen niin, että jokainen löytää oman tapansa liikkua, myös matalalla kynnyksellä. Liikunta- ja harrastustoiminta on avainasemassa myös syrjäytymisen ehkäisemisessä ja terveeseen aikuisuuteen kasvamisessa, ja siksi näihin asioihin panostaminen on sijoitus myös kunnan tulevaisuuteen.
Jokaiselle nuorelle tulee taata mahdollisuus harrastaa. Kunnan tulee panostaa yhteisöllisiin toimintamalleihin; ryhmätoimintaan, vertaistukeen ja liikuntamahdollisuuksiin, jotka rohkaisevat osallistumaan ja tarjoavat turvallisen ympäristön, jossa kannustetaan oppimaan ja onnistumaan.
Nuori aikuinen, muista, että sinulla on valta vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi. Tee jo tänään päätös siitä, että pidät huolta itsestäsi – ja vaadi myös kunnalta tekoja, jotka tukevat hyvinvointiasi. Muutokseen tarvitaan päättäjien, koulujen, vanhempien ja koko yhteiskunnan yhteistä tahtoa ja tekoja!
Satu Taipale
henkilöstöasiantuntija ja työhyvinvointiyrittäjä
Eurajoen Kokoomuksen kuntavaaliehdokas
Eurajoki
17.2.2025
Satakunnan Kansan artikkeli lasten ja nuorten ylipainosta(16.2.2025) nostaa esiin vakavan ongelman, joka vaatii välittömiä toimia. Lasten ja nuorten ylipaino on kasvava ongelma, eikä tilanne korjaudu ilman suunnanmuutosta. Tarvitaan ennakoivaa valistustyötä, liikunnan lisäämistä ja perheiden tukemista. Ylipainosta ja sen syistä on uskallettava puhua avoimesti.
Terveellisten elämäntapojen omaksuminen jo varhaisessa iässä luo perustan hyvinvoinnille läpi elämän. Vanhempien liikunta-aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti lapsen haluun liikkua, joten vanhemmilla on esikuvana erittäin suuri rooli. Tosin terveellisten valintojen tekeminen on tehty todella vaikeaksi, sillä ruokakulttuurimme on sairastunut ja arki muuttunut hektiseksi. Kaupat pursuavat prosessoituja herkkuja, joissa on enemmän sokeria ja suolaa kuin ravinteita. Mainonta kohdistuu voimakkaasti lapsiin, ja epäterveellisiä välipaloja pidetään täysin normaaleina arjen osina. Tätä muutosta vanhemmat, koulu ja koko yhteiskunta seuraavat toimettomina vierestä. Ruutuaika korvaa liikkumisen, eikä koulun liikuntatunnit riitä korvaamaan liikuntavajetta.
Etsimällä syyllisiä emme kuitenkaan saa muutosta aikaiseksi, vaan perheitä on tuettava entistä tehokkaammin tarjoamalla tietoa ja laskemalla kynnystä hakea apua, sillä sitä on saatavilla. Kysymys onkin, tavoittaako apu ajoissa ja onko sitä osattu tarjota oikea-aikaisesti?
Yritykset ja yhdistykset voidaan ottaa tiiviimmin mukaan lasten liikunnan tukemiseen – kunnan tehtävä on toimia yhteistyön mahdollistajana. Liikuntatiloja pitäisi saada lasten ja nuorten matalan liikunnan käyttöön. Urheiluseurat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä lasten liikuttamisessa. Mutta toiminta painottuu pitkälti joukkueurheiluun. Tarvitaan enemmän matalan kynnyksen liikuntamuotoja, joissa tärkeintä on ilo ja liikkumisen riemu. Eri toimijat voivat tarjota vaihtoehtoja, jotka houkuttelevat myös niitä lapsia, joilla ei ole liikunnallista taustaa tai kannustusta kotoa käsin.
Matala kynnys osallistua ilman aiempaa kokemusta ja harrastusten saavutettavuuden parantaminen ovat avainasemassa, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus löytää oma tapansa liikkua ja nauttia siitä. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus harrastaa, perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia pitää tukea paikallisesti, ja tuoda esiin vapaaehtoistyön merkityksestä yhteiskunnan tukirakenteena ja liikunnan lisäämisessä. Voisiko kummitoiminta olla avuksi tässä – elämänmuutoksen tehnyt nuori, joka kannustaa ja kertoo omista onnistumisistaan?
Työelämässä liikuntatauot lisäävät jaksamista ja keskittymistä – miksei kouluissa hyödynnettäisi samaa mallia? Lyhyet liikuntatuokiot tuntien lomassa voisivat parantaa oppimista ja keskittymiskykyä merkittävästi. Kouluympäristöä tulee kehittää monenlaista liikkumista ja liikkujaa tukevaksi, jotta jokainen lapsi löytää itselleen sopivan tavan harrastaa ja liikkua ilman suorituspaineita. Kunnan ja yhdistysten on luotava ympäristöjä, joissa voi liikkua ilon kautta ilman kilpailun ja suoritusten painetta. Liikunta ja harrastustoiminta ovat avainasemassa myös syrjäytymisen ehkäisemisessä ja terveeseen aikuisuuteen kasvamisessa. Tämä on sijoitus kunnan tulevaisuuteen. Liikunta ja hyvinvointi kuuluu kaikille, riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta, asuinpaikasta tai muista esteistä.
Kuntien tulee kohdentaa määrärahoja liikuntapaikkojen kehittämiseen, liikunnan resurssien kasvattamiseen ja matalan kynnyksen harrastusten tukemiseen. Lisäksi koulujen ylimääräisistä liikuntatuokioista voitaisiin tehdä kunnallinen linjaus ja koulumatkoja voidaan kannustaa kuljettavaksi kävellen tai pyörällä esimerkiksi haastekampanjoilla.
Lasten ylipaino on terveysriski, joka seuraa lasta aikuisuuteen saakka. Fyysisten sairauksien lisäksi mielenterveysongelmien riski kasvaa, ja samalla kasvaa yhteiskunnan terveydenhuollon kuorma. On aika katsoa totuutta silmiin ja tehdä rohkeita päätöksiä. Lasten ylipaino ei katoa itsestään – tarvitaan päättäjien, koulujen, vanhempien ja koko yhteiskunnan yhteistä tahtoa ja tekoja. Lapsillamme on oikeus terveeseen tulevaisuuteen, ja meillä aikuisilla on velvollisuus taata se heille, yhteistyöllä ja päättäjien tahdonvoimalla. Satakunta voisi olla edelläkävijä trendin katkaisemisessa – uskallammeko ottaa haasteen vastaan?
2.2.2025
Keski-ikä on elämänvaihe, jossa moni kokee olevansa henkisesti vahvempi kuin koskaan aiemmin. Kokemukset ovat karttuneet, elämän realiteetit ovat kirkastuneet, ja monella on selkeämpi kuva siitä, mitä elämältä haluaa. Se saattaa myös tuoda mukanaan halun haastaa itsensä uudella tavalla. Kun mieli on virkeä ja valmis uusiin seikkailuihin, olisi hienoa, että kehokin pysyisi mukana eikä estäisi haaveita toteutumasta.
Hyvä fyysinen kunto mahdollistaa aktiivisen elämän, oli kyseessä sitten uusien lajien kokeileminen, matkustaminen tai vaikkapa omien lasten tai lastenlasten kanssa leikkiminen. Kuitenkin viimeistään tässä vaiheessa havahdutaan siihen, ettei fyysinen kunto olekaan enää itsestäänselvyys. Liikkumattomuuden vaikutukset terveyteen ovat kenties hiipineet arkeen, vaivat lisääntyvät ja huoli omasta jaksamisesta ja toimintakyvystä nousee esiin. Juuri siksi liikunnan rooli hyvinvoinnin tukena korostuu entisestään. Vaikka nelikymppisenä omia eläkepäiviään ei vielä haluaisikaan ajatella, on pohja omalla tulevaisuudelle ja hyvinvoinnille rakennettava jo nyt.
Liikunnan hyödyt keski-ikäiselle ovat valtavat, eikä todellakaan ole liian myöhäistä aloittaa! Säännöllinen liikunta auttaa ylläpitämään lihasvoimaa, tasapainoa ja liikkuvuutta, jotka kaikki ovat keskeisiä toimintakyvyn ja itsenäisen elämän kannalta. Liikunta tukee sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä, vahvistaa luita ja auttaa painonhallinnassa. Säännöllinen liikunta lievittää stressiä, parantaa unenlaatua ja voi ehkäistä masennusta sekä ahdistusta.
Lähes kolmasosa Eurajoen asukkaista on 40-59-vuotiaita*, joten panostamalla tähän ikäryhmään on merkittäviä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja työkykyyn. Haluan entisestään kehittää liikuntamahdollisuuksien saatavuutta tarjontaa matalalla kynnyksellä, kehittää työmatka-pyöräilyä ja pyöräteitä, sekä lisätä työikäisille suunnattuja hyvinvointikampanjoita.
Työpaikat voivat myös osallistua kunnan järjestämiin liikkumistavoitekampanjoihin, ja niistä voidaan rakentaa erilaisin kannustimin aidosti kuntalaisia houkuttelevia tempauksia, joista lopulta hyötyvät jopa työnantajat mm. vähentyneiden sairauspoissaolojen kautta. Eurajoki tarjoaa mahtavat puitteet erilaisten ja eritasoisten urheilutapahtumien järjestämiseen, joten voimme tehdä Eurajoesta entistä liikkuvamman kaikille!
Keski-ikä voi olla elämän parasta aikaa, kun sekä mieli että keho ovat valmiina ottamaan vastaan uudet haasteet. Mitä aiemmin aloitamme, sitä paremmin voimme valmistautua myös tuleviin vuosiin ja elää toimintakykyisenä vielä pitkään. Nyt on oikea aika panostaa hyvinvointiin – ja päästä ehjänä eläkkeelle!
#liikunta #toimintakyky #keski-ikä #hyvinvointi #sairauspoissaolot #eurajoki #luvia #liikuntakuuluukaikille
*Tilastokeskus, kuntien avaintiedot 2023 (https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/)
Kansainvälistyminen avaa ovia nuorille ja rakentaa pohjaa suvaitsevaisuudelle
18.1.2025
Nuorena maailma on täynnä mahdollisuuksia, mutta niiden näkeminen ja tarttuminen voi vaatia rohkeutta. Yläkouluikäisen poikani osallistuminen Luvian yhtenäiskoulun oppilaiden Erasmus+-projektiin ja matkustaminen Ranskaan (Pont-à-Marcq) on hieno esimerkki siitä, miten nuorille tarjotaan ikimuistoisia mahdollisuuksia tutustua uusiin kulttuureihin ja laajentaa maailmankuvaansa. Hienoa heittäytymistä myös opettajilta - kiitos siitä heille!
Kansainvälistymisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Kun tapaamme ihmisiä eri maista opimme ymmärtämään, miten moninainen maailma on. Kulttuurien kohtaaminen auttaa kehittämään suvaitsevaisuutta sekä laajentamaan näkökulmiamme. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden vertailla omia arvojamme ja tapojamme toisen maan vastaaviin. Nuorille tämä on erityisen merkityksellistä, sillä juuri nyt he rakentavat arvomaailmalleen pohjaa ja sitä kautta pohjaa tulevaisuuden kansalaisuudelle ja kansainväliselle yhteistyölle.
Nuoret oppivat käytännön kielitaitoa, rohkeutta kohdata uusia tilanteita ja yhteistyötaitoja, jotka kantavat pitkälle myös työelämässä. Onhan se jo tiedossa, että lähitulevaisuuden työelämä tarvitsee tekijöitä ulkomailta, ja työelämä tarvitsee kielitaitoisia ja suvaitsevaisia ihmisiä jo nyt.
Ehkä tässä parasta on kuitenkin se, miten ennakkoluulottomasti nuoret tarttuvat tilaisuuteen. He astuvat ulos omasta arjestaan, kohtaavat vieraan kulttuurin ja muodostavat uusia, kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Tämän kaltaiset kokemukset jäävät mieleen koko elämän ajaksi.
Minulla on tästä myös omakohtaista kokemusta, sillä opintojeni jälkeen lähdin yksin Ruotsiin vaihto-oppilaaksi. Yksin uuteen maahan muuttaminen oli jännittävää, mutta kielen oppiminen auttoi minua sopeutumaan ja viihtymään uudessa ympäristössä. Sattumien kautta Ruotsista tuli kotimaani yli kymmeneksi vuodeksi, ja nuo vuodet muokkasivat minua merkittävästi. En olisi se ihminen, joka olen nyt, ilman tätä kokemusta. Siksi kannustan jokaista nuorta tarttumaan tilaisuuteen ja testaamaan ulkomailla opiskelua – maailmalla vietetty aika avaa ovia, joita ei muuten voisi kuvitellakaan.
Se on ylpeyden aihe, että Eurajoella on tällainen mahdollisuus lähettää nuoria maailmalle, ja kouluissa nähdään kansainvälistymisen arvo. Kansainvälistymistä voidaan vahvistaa entisestään luomalla nuorille lisää mahdollisuuksia kansainvälisiin kokemuksiin. Esimerkiksi paikalliset yritykset voisivat tarjota nuorille lyhyitä harjoittelu- tai vaihtomahdollisuuksia vaikkapa kesätyöpaikkojen muodossa. Yrityksillä on usein laajat verkostot ulkomaille, ja ne voisivat auttaa nuoria löytämään yhteyksiä ja kerryttämään arvokasta kokemusta työelämästä kansainvälisessä ympäristössä. Tällaiset aloitteet eivät vain edistä nuorten osaamista ja itseluottamusta, vaan myös vahvistavat alueen kansainvälisiä siteitä. Lisäksi nuoret näkevät ja kokevat, että vaikka olemme lähtöisin hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja kulttuureista, olemme silti melko samanlaisia.
#erasmusfinland #luvianyhtenäiskoulu #luviaerasmus #eurajoki #luvia #kansainvälistyminen #nuoret #suvaitsevaisuus #rohkeus
